Jeeeee, meidän agilitytreenit alkoivat taas! Kyllä sitä huomaa heti, miten onkaan kaivannut tätä kaikkea. Mieliala nousi heti, kun pääsi kurvailemaan radalle ja näki treenikavereita sekä meidän kouluttajaa. Tullut näiden taukojen aikana jonkin verran erakoiduttua. Elvis tietenkin joutui jäämään tällä kertaa kotiin (vaikka tänään onkin voinut hyvin) ja mukaani tuuraushommiin lähti Malla. Kyllä vaan tuo kahdenkeskinen aika pienen ärrineidin kanssa teki hyvää meille molemmille.
Tänään treenattiin pakkovalssia ja päälle juoksua. Malla veti niin hienosti ensimmäisen radan, että rupesin jo miettimään tulikohan sitä otettua mukaan oikea koira. Normaalisti radalla Malla on melkoinen takiainen, mutta nyt se i-r-t-o-s-i ja luki esteet muutenkin hienosti! Radan lopussa erehdyin sitten kehumaan ja ällistelemään liikaa Mallan ensimmäistä suoritusta, niin eikös neiti ottanut sen korviinsa ja loput radat suoritettiin vähän pelleilemällä. Hauskaa kyllä oli ja sai nauraa. Yhdessä kohtaa kirjaimellisesti kadotin koiran johonkin. Luulin ensin, että Malla oli mennyt putkeen piilosille, mutta tyyppi olikin kokoajan kipittänyt selkäni takana. Kyllä siinä vilskeessä parit naurut pääsi, kun koppasin Mallan siitä sitten syliin. Olo oli kuin kömpelö kissa olisi hiirtä metsästänyt.
Malla nautti näistä treeneistä kyllä täysin rinnoin. Sillä oli radalla vauhtia ällistyttävän paljon, enkä edes muistanut sitä, kuinka nopeasti se oikeasti pääsee. Itse olin välillä armottoman myöhässä ohjauskuvioideni kanssa. Mitenköhän sitä käy sitten ensiviikolla, kun Elvis pääsee tykittämään?! Voin jo nyt kuvitella sen vauhdin hurman. Näiden treenien jälkeen kyllä väsyttää mukavasti. Oli meinaan sellaista työtä pysyä tuon neidin perässä.
Aamulla soittelin eläinlääkärin kanssa Elviksestä. Kerta Elviksen olo on menossa paranemaan päin, niin toistaiseksi mennään voinnin seurannalla ja ruoka tietysti täytyy vaihtaa paremmin sulavaan. Ja jos nuo anaalirauhasvaivat eivät asetu, niin sitten täytyy varata aikaa klinikalle niiden tyhjennykseen (ja tietysti myös jos muut oireet palaavat). Tällä hetkellä olen huuhdellut Elviksen pyllyä lämpimällä vedellä ja se on tuntunut vähän auttavan. Ihan hyödyllinen taito olisi opetella tuo anaalirauhasten tyhjennys.
Huomenna olisi sitten tiedossa tokotreenit. Katsotaan lähteekö Elvis mukaan vai tarvitaanko vielä Mallaa tuuraamaan. Malla kyllä saattaa aiheuttaa melkoisen älämölön, kun on tainnut neidin mielestä unohtua opit; kuinka käyttäydytään toisten keskuudessa.
Tänään treenattiin pakkovalssia ja päälle juoksua. Malla veti niin hienosti ensimmäisen radan, että rupesin jo miettimään tulikohan sitä otettua mukaan oikea koira. Normaalisti radalla Malla on melkoinen takiainen, mutta nyt se i-r-t-o-s-i ja luki esteet muutenkin hienosti! Radan lopussa erehdyin sitten kehumaan ja ällistelemään liikaa Mallan ensimmäistä suoritusta, niin eikös neiti ottanut sen korviinsa ja loput radat suoritettiin vähän pelleilemällä. Hauskaa kyllä oli ja sai nauraa. Yhdessä kohtaa kirjaimellisesti kadotin koiran johonkin. Luulin ensin, että Malla oli mennyt putkeen piilosille, mutta tyyppi olikin kokoajan kipittänyt selkäni takana. Kyllä siinä vilskeessä parit naurut pääsi, kun koppasin Mallan siitä sitten syliin. Olo oli kuin kömpelö kissa olisi hiirtä metsästänyt.
Malla nautti näistä treeneistä kyllä täysin rinnoin. Sillä oli radalla vauhtia ällistyttävän paljon, enkä edes muistanut sitä, kuinka nopeasti se oikeasti pääsee. Itse olin välillä armottoman myöhässä ohjauskuvioideni kanssa. Mitenköhän sitä käy sitten ensiviikolla, kun Elvis pääsee tykittämään?! Voin jo nyt kuvitella sen vauhdin hurman. Näiden treenien jälkeen kyllä väsyttää mukavasti. Oli meinaan sellaista työtä pysyä tuon neidin perässä.
Aamulla soittelin eläinlääkärin kanssa Elviksestä. Kerta Elviksen olo on menossa paranemaan päin, niin toistaiseksi mennään voinnin seurannalla ja ruoka tietysti täytyy vaihtaa paremmin sulavaan. Ja jos nuo anaalirauhasvaivat eivät asetu, niin sitten täytyy varata aikaa klinikalle niiden tyhjennykseen (ja tietysti myös jos muut oireet palaavat). Tällä hetkellä olen huuhdellut Elviksen pyllyä lämpimällä vedellä ja se on tuntunut vähän auttavan. Ihan hyödyllinen taito olisi opetella tuo anaalirauhasten tyhjennys.
Huomenna olisi sitten tiedossa tokotreenit. Katsotaan lähteekö Elvis mukaan vai tarvitaanko vielä Mallaa tuuraamaan. Malla kyllä saattaa aiheuttaa melkoisen älämölön, kun on tainnut neidin mielestä unohtua opit; kuinka käyttäydytään toisten keskuudessa.
-Emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti