Treenipäivitystä

Sunnuntaina käytiin Elviksen kanssa Jyväskylässä opettamassa labbispennuille agilityn alkeita. Mukavaa oli huomata, miten siellä joukossa oli lupaavia agilitykoiran alkuja ja kuinka ihmisiä oikeasti kiinnosti agility. Putki osoittautui (yllätys, yllätys) mieluisimmaksi esteeksi. Muutama pentu sitä päräyttelikin hirmuista kyytiä.

Otettiin opetuksien jälkeen Elviksen kanssa vähän keskenään pikkuista treeniä - ihan hyvin meni. Loppuun purettiin esteet ja lähdettiin sitten kotia kohti. Elvis matkustaa autossa tosi kiltisti ja ennen kaikkea tykkää matkustamisesta. Sen kanssa on kiva aina lähteä kisoihin tai muuten vain matkustelemaan. Elvis osaa rauhoittua häkkiin ja yleensä se nukkuukin ainakin puolet matkasta. Joskus se katselee ulos takaikkunasta tai sitten se katselee minua. Koirani matkustavat farmariauton takakontissa olevissa häkeissä. Mallalle on oma häkki, mutta Elvis ja Kata jakavat toisen häkin keskenään.

Sitten vähän tämän viikon treenipäivitystä. Käytiin eilen, maanantaina, viikottaisissa agilitytreeneissä. Opiskeltiin uutta ohjauskuviota nimeltä Japanilainen. Heh, kaiken maailman nimiä noille eri ohjauskuvioille on keksittykin (persjättö, saksalainen, sylikäännös jne.).  Treenit meni hyvin, ilman mitään erityistä mieleen tulevaa mainitsemisen arvoista kommenttia. Elvis mm. irtosi hienosti, teki taitavasti back flapin, otti puomin hyvin ja lähti hienosti takaakiertoon mukaan. Kepit meni myös hienosti.

Tänään vedin toista kertaa tokon pentukurssia. Hirmuisen taitavia kakaroita siinä ryhmässä kyllä on. Nuoria koiria, joilla on hienosti jo peruskäskyt aluillaan. Tehtiin niiden kanssa tänään jokakertainen luoksepäästävyys ja sitten myös sivulle tuloa, maahanmenoa sekä loppuun vauhdikkaat luoksetulot.

Pentukurssin jälkeen jäätiin Elviksen kanssa omiin tokotreeneihin. Kätevästi treeniaika on juuri Elviksen ruoka-ajan kanssa päällekkäin. Käytänkin nameina herran iltapalaraksuja. Elvis on treeneissä myös sopivan nälkäinen ja näin ollen keskittyy sen vuoksi paremmin itse työhön, namujen toivossa. Toisin sanoen Elviksen vire oli hyvä! Tehtiin tänään pääasiassa ruutua ja hyppyä. Omatoimisesti Elviksen kanssa sivussa hiottiin merkkiä. Sain monta älyttömän hienoa toistoa peräkkäin! Aiemmin meillä on ollut ongelmana, että Elvis jää merkin viereen seisomaan, mutta tänään sain monta peräkkäistä niin, että Elvis jäi seisomaan suoraan merkin taakse. Apuna käytin naksutinta. Se on kyllä oiva keksintö!

Alkuun meidän ruutuun meneminen oli himppusen hidasta ja Elvis tuppasi kyselemään/varmistelemaan minulta paljon. Kuitenkin, kun se ruutuun meni - jäi se hienosti sinne käskystä seisomaan ja meni todella hienosti käskystä maahan. Palkkasin pallolla koiran taakse. Toisella kerralla ruutua ottaessa oli Elvis jo vähän tympääntynyt, joten harjoitus sujui ensimmäistä kertaa huonommin. Jouduin sitten tekemään harjoituksen niin, että lähetin Elviksen ruutuun palkalle. Meidän treenilistalle tuleekin seuraavaksi vauhdikkaita lähetyksiä ruutuun, niin että välillä siellä on palkka ja välillä tyhjyys.

Loppua kohden Elvis alkoi vähän tylsistymään ja turhautumaan. Tiedä sitten alkoiko olemaan jo kylläinen. Kuono oli jatkuvasti maassa ja vähän väliä minun oli toruttava. Se siinä on, kun Elvis on sen verran herkkä tietyissä tilanteissa, että kun komensin olemaan haistelematta, niin taisi herra vetää siitä herneen nenuun. "En tee sitten yhtikäs mitään siun kanssa." Sen vuoksi ei meinannut tuosta viimeisimmästä ruudun treenikerrastakaan tulla mitään.

Hyppy ei sujunut tänään niin hienosti, miten aiemmin se on mennyt. Elvis lompsi hypylle, hyppäsi ja jäi toki seisomaan käskystä, mutta vauhtia olisi voinut kyllä olla enemmän. Kokeiltiin myös AVO-luokan hyppyä ensimmäista kertaa; eli lähetin koiran hypylle, istutin ja kutsuin takaisin sivulle. Se sujui ihan mallikkaasti, paitsi taas oli hypylle lähetyksessä turhan vähän vauhtia. Täytyy alkaa treenaamaan hypyllä vauhtia niin, että sanon käskyn, heti kun koira ponnistaa, heitän palkan. Näin ollen Elvis ei välttämättä jää ihan niin liki hyppyestettäkään, jota se tuppaa myös tekemään.

Luoksepäästävyys sujui tänään hienosti. Jouduin toki kehumaan kesken käpälöinnin ja palkkaamaan oitis käpälöinnin loputtua. Kuitenkin Elviksen pylly pysyi maassa koko tuon luoksepäästävyyden ajan.
Mitä pidempään treenattiin, huomasin, miten Elvis alkoi turhautumaan. Se piipitti ja kitisi vähän väliä. Meidän paikkamakuusta ei meinannut tulla mitään, joten jouduin käydä palkkaamassa tiheään. Jonnin verran tuppasi piippailemaan, yhdessä vaiheessa nousi istumaan ja hiippaili pari äskeltä eteenpäin niin, että jouduin palauttamaan koiran takaisin riviin. Loppuajan Elvis oli hienosti maassa ajottaista piippailua lukuunottamatta.

Tehtiinpä me omatoimisesti muutamat liikkeestä maahanmenot ja nyt sujui hienosti. Elvis meni melko hyvin maahan, vaikka oli viileää ja vettäkin oli hetki sitten ripotellut. Käytiin tauolla heittämässä pari kertaa palloa nurmella. Tein Elviksen kanssa siinä samalla maahanmenoja, eli komensin maahan ja heti kun meni, heitin palkan. Yllättävän vikkelään Elvis pallon kanssa maahan meni. Tosin nurmikolla se menee paremmin, toisin kuin hiekalla.

Huomenna pidetään taukoa treenaamisesta, ehkä, jos maltetaan. Torstaina käydään vetäsemässä parit startit seuranmestaruuskisoissa. Ensiviikolla sitten olisi MAH:illa piirinmestaruuskisat. Täytynee huomenna ilmoittaa meidät sinne, ettei vaan pääse unohtumaan.

Mutta eipä sen kummempaa. Kirjoittelen taas kun jotain mieleen juolahtaa.

-Emmi