sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Agirotu ja paljon muuta sen jälkeen

Jäänyt vähän tämä kirjoittelu, kun ollut niin paljon kaikkea. Ehkä välillä vähän liikaakin, ettei sitten ole jaksanut perehtyä mihinkään ylimääräiseen, mutta jos nyt sitten pikkaisen kerkeäisi ja jaksaisi. Näin pienessä paketissa kuulumisia.

Viikko sitten käytiin tosiaan Elviksen kanssa Agirodussa Nastolassa. Muistikuvat, mitä tapahtumasta jäi mieleen oli hirveä häslinki. Meni vielä kotonakin aikaa ennen kuin osasi rauhoittua. Johtunee varmaan nopeasta aikataulusta ja vauhdikkaista lähdöistä. Lähdettiin meidän joukkueesta toisena, joten heti kun ensimmäinen oli maalissa niin oli jo mentävä radalle. Ei pystynyt rauhoittumaan ennen starttia ja ratakin oli sitten nopeasti ohi. Radan jälkeen oli vähän hölmö olo - tässäkö se nyt oli. Otettiin tuolta radalta Elviksen kanssa 10 ja ne tuli hyppyjen ohittamisesta. Kontaktit ja kepit oli aika jees. Kisapaikkana tuosta Nastolasta en kauheasti tykännyt tai sanotaanko niin, että kentän pohja oli mielestäni huono. Pehmeä ja pölytti kauheasti. Housut oli kisojen jälkeen ihan hiekkapölyssä ja hirveitä yskän puuskia tuli.

Keskiviikkona käytiin taas Anni Komulaisen vetämissä ohjaustekniikkatreeneissä. Tuohon edelliseen päivitykseen voisin lisätä, että taisin vihdoin ymmärtää mistä meillä kiikastaa. Hormoneista tuskin, pitkästymisestä kyllä. Viimeeksi olleet treenit olivat vähän liikaa hiomista, hankaamista ja toistoa, mistä Elvis ei kyllä erityisesti innostu. Se todennäköisesti pääsi turhautumaan kesken treenin ja etsi sitten sivusta oheistoimintaa. Saman oheistoiminnan se teki niissä viimeisissä tokotreeneissäkin. Tästä viisastuneenpana nämä seuraavat treenit olivat sitten vähän erilaiset. Ei jauhamista vaan muutama toisto sitten kiitos. Ei hölötystä vaan toimintaa. Palkkaa ja namia enemmän. Hyvin kulki koira, eikä lähtenyt mihinkään. Kiitos vaan vinkeistä manssien omistajille Essille, Tealle ja Riitalle.

Tänä viikonloppuna ollaan sitten kisattu Elviksen kanssa oman seuran kisoissa ja aika huonolla menestyksellä. Nimittäin 4 x hyl ei kauheasti hymyilytä. Vaikka eihän tämä nyt mitään erityisen vakavaa touhua olekaan, mutta silti. Ensimmäinen hyl tuli siitä, kun Elviksellä oli ihan oma rata. Loput kolme rataa oli täysin puomin alastulon syytä. Kolme kertaa kolmella eri radalla Elvis loikkaa tismalleen samalla tavalla alastulon. Eikö pikkasen jäänyt levy päälle? Harmitti kyllä lauantain agilityrata, kun se olisi muuten ollut puhdas rata, jos olisi ottanut puomin alastulon. Loikkasi sen melko törkeästi, joten uusin alastulon. Uusin myös sunnuntain puomiloikat ja sitten radalta ulos. Ei hyvää päivää. Pakko yrittää nyt olla tiukkana niiden kanssa, että saataisiin ne kuntoon.

Ja positiivista kaivelua taas viikonlopulta, niin muut kontaktit (paitsi puomi) oli hienot, kepit oli hienot, koira irtosi ja kulki ihanasti. Luotin koiraan taas himppasen enemmän kuin aiemmin. Seuraavat kisat onkin sitten 25. päivä täällä Mikkelissä. Silloin olisi kolme rataa, joista yksi on kansainvälinen. Samassa on sitten KV-näyttelytkin, että taitaa kivasti olla porukkaa tuolla paikalla. Pitää käydä kyllä nyt treenaamassa noita kontakteja taas, vaikka treeneissä Elvis tekee ne ihan hyvin. Kisoissa sillä on erilainen vire ja varmaan itsekin olen liian hätäinen niissä, niin sen takia loikkii.

Huomenna käydään Elviksen kanssa lääkärillä rokotuksessa. Elvis ei kyllä ole kauhean innoissaan tulevasta. Ei erityisimmin pidä lääkärissä käynnistä, kun lääkärit aina näprää sitä. Heh. Keskiviikkona olisi sitten kolmannet ohjaustekniikkatreenit. Muuten meillä nyt ei nyt sitten tässä olekaan mitään ihmeellistä toistaiseksi keksitty. Pitää tuumailla. Onneksi minulla on huomenna vielä vapaa päivä, niin saa rauhassa vaan olla ja möllöttää. Seuraavaa päivitystä tulee taas, kun on aihetta kirjoittaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti